Tuulen ja tummien pilvien varjoissa
huntupilvet soutavat alhaalta ohi.
Taivaanveteen loiskahtaa airo ja virittää myrskyä niin kuin
jokainen rengas leviää laajemmalle, ja teko.
Taivas putoaa kuin höyhen
höyhen kastuu eikä kohoa,
tulee sade, tulee tuuli ja vielä aurinkoiset päivät
verhot yhä nopeutuvan tuulen käänteissä.
Vielä höyhen kuivuu ja nousee
myrskyn mustekourat korkeiden talojen yllä
kumistavat sormet
metsänrajan tuhkataivas, puhkipalanut
kuva lohkeaa
höyhen astuu taivaaseen
tyttö putoaa tuulet sylissään.
Saila Susiluoto: Missä leikki loppuu, 2007
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti