Tuuli

Viimeisenä iltana
harjun teillä
se heitti minua kuivalla kävyllä
ja juoksenteli poluilla
ulvoen ja huokaillen.

Kun minun piti nukkua,
se kiersi taloa
nurkkia hangaten ja ruutuja nuollen,
rapisi katolla
kuin kymmenen pientä linnunjalkaa
ja kuiskaili ilmanvaihtotorvesta.

Aamulla maantiellä
se ajoi autoa takaa
ja sitten harppasi metsään
ja leikki yksin
pyörien paikallaan
lehtiä viskellen.

Mutta se oli juossut
pitkin Päijännettä
ja oli minua vastassa
Helsingissä
hyökkäillen joka kulman takaa
ehdittyään jo
puhella Johanneksen kirkon
kivisille kissoille,
kiertää Kaivopuiston
ja kiskaista höyhenen
lokin välkkyvästä siivestä.

Helvi Juvonen: Kalliopohja, 1955