Menen kauppaan ostamaan leipää ja otan tuikkulyhdyn mukaan, pitkä on
matka ja pimeä tie, mutta kaksi selkeää, leipä ja valo, tämä tehtävä minua
kantaa. Menen kauppaan, ikkuna on maamerkki, minä olen hutera lyhty
jota kannan, leipä ja valo, päivällä napakat rajat. Penkereen takana alkaa
kaatopaikka, kuplii ja sirisee, rikki kirvelee silmiä mutta leipä, valo, leipä,
teelikamentten, lapsen puhetta haen, se putoili paikoilleen lumi lumeen
kuusen oksalta, humpsahti, upposi, tuikki, sulatti. Suojaan valoa
kämmenellä, suljen sen purkkiin, se pyrkii ulos: hillitsen, pitelen, rajoitan,
elävän himo kasvuun tulee taltuttaa, sanat ovat kuoria joiden sisällä
rimpuilee ja tempoo, pudottelen kuoret valoon, kuivumaan auki.
Johanna Venho: Tässä on valo, 2009
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti