Hernelaulu

Älä sure mitään, tule herneeseen,
tähän vierelleni palkoon vihreään.
pannaan pitkäksemme, jutellaan,
puhellaan ja pölistään
mitä tulee mieleen.
Niin vene pääsee lipumaan,
pian kohta kiitämään
pitkin yksinäistä öistä virtaa,
kun herneenkukka päämme päällä tuoksuu,
nuokkuu niin kuin varjo laupias
ja suo meille paljon lohdutusta. Kuulethan:
salmi syvenee, mutta herneeseen voi luottaa.
Se etenee kuin levollinen hengitys
ali unten siltojen.

Maria Vuorio: Ison kiven juureen, 2001