Maailma laajenee joku sanoi illalla
kun hämärä oli silittänyt
kaupungin viivan auringon hilkkaan.
Nämäkin sanat ovat yhä minun suussani,
vaikka olen pyyhkinyt niillä kirkkaammaksi taivasta
ja rypistänyt maailman pintaa – että valo saisi
reunalleen varjon ja avaruus syvyyden.
Niin pieni tämä maailma on ettei sitä kuljeta,
siinä vain ollaan ja sitten ei.
Tomi Kontio: Taivaan latvassa, 1998
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti